Lasten ja nuorten tilannetta arvioivassa Uudistuvan Hämeenlinnan hyvinvointitaseessa (Sosiaalikehitys Oy, toukokuu 2008) kuvataan erittäin hyvin kaupunkimme alaikäisille suunnattujen hankkeiden ja palveluiden nykytilaa. Hyvinvointitase perustuu tilastotiedon ohella lasten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten ensikäden havaintoihin.
Tilastotietojen valossa vain pari mittaria osoittaa lasten ja nuorten kohdalla parannusta. Alaikäisten tupakointi ja alkoholin käyttö sekä nuorten työttömyys ovat Hämeenlinnassa vähentyneet.
Sen sijaan tilanne kaupungissamme on heikentynyt monessa muussa suhteessa. Lasten ja nuorten masentuneisuus, tietokoneriippuvuus ja levottomuus ovat yleistyneet ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut. Jäävuoren huippuna lähetteet psykiatriseen hoitoon ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet. Jonot hoitoon ovat pitkät ja osa sairaalahoidon tarvitsijoista ohjautuu avohoitoon, kun voimavarat eivät riitä. Nuorisopsykiatrian poliklinikan seurantatietojen ja kokemuksen mukaan koulua käymättömien nuorten määrä on lisääntynyt. Nuori on voinut olla jo useita kuukausia poissa koulusta ennen kuin tulee nuorisopsykiatrian tutkimuksiin tai lastensuojelutoimien piiriin.
Hyvinvointitaseesta ilmenevät selvästi myös läheisen aikuisen ajan ja tosiystävien puute sekä lisääntynyt lapsiin kohdistuva väkivalta kotona. Päihde- ja mielenterveysongelmat perheissä vaikuttavat yleistyneen. Samanaikaisesti lasten ja nuorten liikkuminen ja tasapainoisuus ovat vähentyneet. Neljännes koululaisista ei syö päivittäin koulun ruokasalissa.
Avioero on yksi riskitekijä lapsen ja nuoren elämässä. Kaupungissamme avioerojen määrä on yhä korkea verrattuna koko maan keskiarvolukuihin.
Hämeenlinnan päivä- ja erityispäivähoito pystyvät seulomaan ja kuntouttamaan varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia. Suuri puute on kuitenkin se, että tämän kuntoutuksen jatkumo kouluissa ei ole turvattu.
Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ei ole saanut tarpeeksi voimavaroja. Seuraukset tulevat kalliiksi sekä rahallisesti että inhimillisesti mitaten. Osa vahingosta on peruuttamatonta. Ei auta selittää, että varat suureellisiin rakennushankkeisiin tulevat ihan toiselta momentilta. Ketkä ovat päättäneet varojen jaosta eri momenteille, kun ovat neuvotelleet talousarvion?
Pulmia esiintyy myös tilastoinnissa ja perhetyön sekä kotipalvelun saatavuudessa. Tilastointi on puutteellista mm. lapsiin kohdistuvan väkivallan, alaikäisten mielenterveyden ja lastensuojelulasten taustojen osalta. Perhetyö (mm. pitkäkestoinen Alvari-perhetyö) ja lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus kohtuullisella hinnalla ovat uhattuina.
Onneksi monet tahot edistävät Hämeenlinnassa lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä kehityshankkeita ja ’hyviä käytäntöjä’. Seutukunnallamme on Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden neuvottelukunta, Seudullinen lastensuojelun kehittämisyksikkö ja moniammatillisia seudullisia asiantuntijatiimejä. Lastensuojelu, nuorisotoimi ja päivähoito toteuttavat moniammatillisena yhteistyönä ns. ”alueseuloja” ja verkostokonsulttien vetämiä asiakasneuvonpitoja (mm. jumissa olevissa asiakastilanteissa) sekä suunnittelukokouksia. Lammilla sivistystoimi osallistuu mm. oppimisympäristön, erityisopetuksen, oppilaanohjauksen ja kerhotoiminnan kehittämishankkeisiin.
Hämeenlinnan seudulla ei kuitenkaan ole esim. neuropsykologisia kuntoutuspalveluja.
Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistys ry:llä on tapaamispaikka Poukama, jossa se järjestää valvottuja ja tuettuja tapaamisia lapsen ja erossa asuvan vanhemman välillä. Sen sijaan turvakotipalveluita suurkunnan alueella ei ole, ja perheväkivaltatyö on satunnaista ja hajanaista. Ankkuri-tiimi puolestaan toteuttaa ja kehittää moniammatillista varhaisen puuttumisen mallia nuoria rikoksentekijöitä varten – hyvin tuloksin – ja Nuorisotoimi tekee yhteistyötä mm Lasten Liikunnan Tuki ry:n, 4H -järjestön ja Hämeenlinnan Setlementti ry:n kanssa.
Lapsia ja nuoria on tuettu myös useiden hankkeiden kautta. Niihin kuuluvat:
Lastensuojelun tieto*
Vaka-verkkohanke (varhaiskasvatus)**
Kasvatuskumppanuus-koulutusprosessi (varhaiskasvatus)***
Palveluohjaus-kokeilu (varhaiskasvatus)***
Syrjäytymisen ehkäisy (Onnistuvat opit, Sytyke ja Koho)#
Hankerahoituksella kouluille kehitetty virikelista
Liikkuva Hämeenlinna
* osa valtakunnallista Sosiaalialan TiKeSos -tietoteknologiahanketta
** toimijaverkoston kehittäminen, mm. liikuntakasvatuskoulutus
*** yhteistyö vanhempien kanssa
# hankkeet loppumassa, Onnistuvat opit -hankkeen tavoitteena mm.
moniammatilliset, koordinoidut, yhtenäiset, osallistavat palvelut
Nuorille on tarjolla apua ja tukea netissäkin:
Seudullinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu www.pulupulu.fi
Onnistuvat opit -hankkeen tuloksena on syntynyt ”kaikki 10 tikkua laudalle -toimintamalli” ja siirtymälomake, jolla voi seurata siirtymää yläkoulusta toiselle asteelle. Luotsi-säätiö on kehittänyt tuetun perusopetuksen mallin rinnalle Nuorten luotsi -mallin nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.
Esimerkkejä ARXin runsaasta toiminnasta erityisesti hyvinvointitaseen näkökulmasta ovat Taidetta päivähoitoon -toimintamalli, ARX-komissio, Koeajot sekä taidefestivaali Hippalot. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille ARX tarjoaa 9-kortin, jolla saa kulttuuripalvelujen ohella etuja (v. 2007 alkaen) myös tietyistä liikuntapalveluista ja nuorisotapahtumista. Käsittääkseni ARX kuuluu edelleen kansalliseen Taikalamppu kehittämishankkeeseen, joka tähtää taidekasvatuksen levittämiseen sinne, missä sitä on huonosti tarjolla.
"ARX-talossa lapset ja nuoret voivat osallistua työpajoihin, näyttelyihin, esityksiin, tapahtumiin ja moniin muihin toiminnan muotoihin. Galleria ARX esittelee nykytaiteen omituisimmat ja hauskimmat uutuudet."
(http://www.hameenlinna.fi/arx/)
Yksi hyvin pulmallinen asia on nuorisotila Aseman kohtalo:
Nuorisotila Asema poistumassa – Kaupungin keskustasta levottomampi?(http://www.vaikuttamo.net/portal/suomi/juttua/jutut/kaupunki/?id=893)
Hämeenlinnassa nuorten voivat itse vaikuttaa asioihinsa mm. Nuorisofoorumin, Vaikuttamon ja V-päivien kautta. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka suuri osa nuorista kokee nämä vaikutuskanavat omaan tilanteeseensa sopiviksi ja riittäviksi.
Suunnitteilla on useita lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä hankkeita. Nuorten odotuksien ja ehdotuksien kartoittamiseksi seitsemäsluokkalaiset kirjoittavat toiveistaan ainekirjoituksen omaisen esseen ja sitten HAMK:in sosiaalialan opiskelijaryhmä erittelee ja seuloo tulokset. Kehitteillä on nuorten tarinoista ja erilaisten toimintatapojen hyödyntämisestä koostuva case-julkaisu. Rahoituksen on saanut myös OKL:n Yrittävä-hanke.
Uudistuvalle jäähallille on mahdollisesti tulossa vuosittaiset Nuorisomessut. Toivottavasti tapahtuman kaupallisuus pysyy hillittynä eikä sitä väärinkäytetä kerskakulutuskulttuurin tyrkyttämiseen nuorille!
Alaikäisten liikuntaa pitää tukea kaupungissamme entistä enemmän. Valmisteilla onkin lasten ja nuorten liikuntaohjelma tämän ikäryhmän liikunnan lisäämiseksi. Opetustoimen uuteen Urheiluakatemia-hankkeeseen osallistuvissa kouluissa lisätään normaalin lukujärjestyksen päälle reilu kaksi tuntia liikuntaa viikossa. Myös Liikkuva Hämeenlinna -hanke keskittyy tänä vuonna lapsiin ja nuoriin.
Uudessa suurkunnassa avautuu mahdollisuuksia parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia yhtenäistämällä toimintamalleja ja uusimalla toimenkuvia moniammatillisuutta kehittäen. Voimavaroja on ohjattava tämän ikäryhmän palveluihin siten, että edes lakisääteiset tehtävät tulevat hoidettua asianmukaisesti.
Seurannan mahdollistamiseksi pitää kehittää lasten ja nuorten hyvinvointimittaristo. Näkemykseni tulevaisuuden neuvoloista, päivähoidosta ja koulusta olen koonnut omalle sivulleen (Tulevaisuuden neuvolat, päivähoito ja koulu), missä on asiaa myös Luontokoulu Ilveksestä (Luontokoulu Ilves).
Hämeenlinnan keskustaan tarvitsemme toimintansa lopettavan Nuorisotila Aseman tilalle kaikille avoimen lasten ja nuorten talon, jossa saa kuitenkin olla myös erikseen ryhmiä tytöille tai pojille. Tilaa voisi jakaa eri osiin - tai ajallisesti. Pääasia on, että uusi nuorisotalo tarjoaa monipuolista toimintaa käyttäjiensä ehdoilla.
Uusi suurkunta kaipaa myös nuorisokoordinaattoria tiivistämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä (päällekkäisyyksien välttäminen, synergiaedut ja resurssien priorisointi) sekä ’hyviin käytäntöihin’ perustuvia vakinaisia toimintamalleja sirpaleisen hankekirjon tilalle. Ennen kaikkea lapset ja nuoret ansaitsevat entistä enemmän sektorirajat ylittävää, nykyistä asiakaslähtöisempää toimintaa.
Hämeenlinnan seudun kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi v. 2008 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain mukaisesti. Suunnitelma tulee saada valmiiksi jo ennen vuodenvaihdetta. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN SATSAAMINEN ON TALOUDELLISESTIKIN ERITTÄIN MERKITTÄVÄ INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN!
