Valtakunnan politiikkaa, Markus Rimón

1.Millainen on maailman nykytila?

Nykymeno ei voi jatkua. Maailmassa kytee ja paikoittain jo roihuaa sellainen palo, joka uhkaa meitä aivan lähivuosina ja vielä enemmän lapsiamme.. Metsät palavat, eläimet niiden mukana, fossiiliset polttoaineet palavat, kodit ja jopa ihmiset palavat turhissa sodissa. (Vaihtoehtoisesti: Metsiä poltetaan ja kaadetaan liikaa etenkin kehitysmaissa ja fossiilisia polttoaineita käytetään yhä enemmän – vaikka näiden toimien aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa lastemme tulevaisuutta.) Kestämättömän kulutuksemme takia ns. teollisuusmaat pitäisi myös nähdä kehittyvinä maina. Tarvitaan uutta tekniikkaa, mutta myös elämäntapojen muutosta ja uusia maailmantalouden ohjauskeinoja. Varsinkin kehitysmaissa demokratiaa on liian vähän ja ympäristön tila sekä ihmisten terveys kärsivät suuresti köyhyyden takia. Nyt tarvitaan rohkeita poliittisia päätöksiä, mahdollisimman ekologista luovaa yritystoimintaa, ja sellaista taidetta, joka ohjaa kaavamaiset unelmamme uusille, nykyistä paremmille urille. Näitä tulisi erityisesti tukea.

2.Miten parantaisit 16–17 -vuotiaiden nuorten mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskuntaan?

Alentamalla äänestysikärajaa kunnallisvaaleissa kokeiluluontoisesti kuuteentoista vuoteen. Jos kokemukset ovat myönteisiä eli nuoret saadaan ajattelemaan ja osallistumaan entistä enemmän, voidaan jatkossa tutkia mahdollisuutta antaa heille äänioikeus myös valtakunnallisissa vaaleissa. Mahdollisia lieveilmiöitä kuten nuorisopopulismin lisääntymistä ja äänestysprosentin laskua tulee seurata tarkasti.

3.Miten suhtaudut sukupuolten väliseen tasa-arvoon Suomessa ja maailmalla?

Suomessa tilanne on suhteellisen hyvä, mutta täälläkin tasa-arvoon on vielä matkaa. Naiset mm. tekevät enemmän pätkätöitä, saavat pienempää palkkaa, etenevät hitaammin urallaan ja kantavat suuremman vastuun lasten hoidosta. Monet nuoret miehet syrjäytyvät. Maailmalla tilanne on edelleen erittäin huolestuttava ja useimmissa maissa kaikkinainen sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ja epätasa-arvo on rakentunut syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisten mieliin aiheuttaen mm. sotia, sairastuvuutta ja järkyttävän paljon kuolleisuutta.

4.Miten parantaisit naisten ja miesten tasa-arvoa työmarkkinoilla Suomessa?

Ensinnäkin jakamalla vanhemmuuden kustannukset tasan kaikkien työnantajien kesken ja toiseksi parantamalla palkkatasa-arvoa mm. naisvaltaisille aloille osoitettavilla lisäerillä kansantalouden sallimissa rajoissa. Kannatan myös lisää mahdollisuuksia miehille osallistua perhe-elämään.

5.Tuleeko homo- ja lesbopareilla olla samat oikeudet avioliittoon ja adoptioon kuin heteropareilla?

Samoihin avioliitto-oikeuksiin en näe mitään estettä. Adoption osalta on turvattava lasten oikeudet erittäin hyvin siten, että heillä saavat ainakin yhden hyvän kumpaakin sukupuolta olevan päivittäisarjen roolimallin alusta asti ja kunnon valmiudet pärjätä muiden kanssa, kun tulee puhe vanhemmista. Kunpa tämä toteutuisi yksinhuoltajillakin.

6.Miten suhtaudut ansiotulojen verotukseen?

Työn verotusta tulee laskea hyvin maltillisesti, mutta samalla on turvattava palveluiden rahoitus. Siksi tuloveron kevennykseen on yhdistettävä ympäristöverojen asteittainen korotus.

7.Mitä turkistarhaukselle on tehtävä?

Turkistarhaus palvelee vain ihmisten etua ja riistää eläimiltä vapauden sekä lajinmukaisen elinympäristön. Monet toki saavat siitä toimeentulonsa ja vientitulojakin siitä tulee. Eläimien oikeudet on asetettava mahdollisimman pian ihmisten taloudellisen ahneuden ja turhamaisuuden edelle. Suomella on varaa näyttää esimerkkiä. Kieltäisin siis turkistarhauksen siirtymäajan kuluessa. Uusien turkistarhojen perustamista en sallisi. Nykyisille turkistarhaajille annettaisiin tukea muihin elinkeinoihin siirtymiseksi (elleivät satu jo sopivasti jäämään eläkkeelle).

8.Miten kehittäisit suomalaista peruskoulua?

Kouluissa tehdään jo nyt paljon hyvää työtä. Pulmia silti riittää. On ylisuuria opetusryhmiä sekä liikaa kiusaamista, huonosti viihtyviä oppilaita ja lähikoulujen lakkautuksia. Erityis- ja tukiopetus tarvitsevat lisää voimavaroja. Opettajien täydennyskoulutustakin on liian vähän. Tyttöjen ja poikien erojen huomioimisessa esiintyy puutteita, samoin peruskoulun edellytyksissä vastata erilaisten oppimistyylien ja -vauhtien haasteisiin. Osana koulutusta hyvä peruskoulutus on kilpailuvaltti. Ennen kaikkea opetussuunnitelmia pitäisi nyt kehittää ennakkoluulottomasti niin, että tulevaisuuden nuoret aikuiset pärjäävät globalisaatio-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuushaasteiden melskeissä. Tällainen kehitystyö esimerkiksi kokeiluhankkeiden muodossa on ensiarvoisen tärkeää ja vaatii lisäpanostusta. Koulutukseen kannattaa ja tulee kautta linjan satsata lisää rahaa. Se maksaa itsensä pitkällä tähtäyksellä takaisin. Esimerkiksi tulevien äitien ja isien neuvonta lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa kouluissa ja äitiysneuvolassa voisi yhtenä ennaltaehkäisevänä keinona vähentää lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmia.

9.Miten kuntien palvelut pitäisi tuottaa?

Kunnat voisivat ostaa nykyistä suuremman osan palveluista ulkopuolelta esimerkiksi yksityisiltä yrittäjiltä tai kolmannelta sektorilta. Vastuu palvelujen laadusta säilyy aina kunnalla ja siksi pitää jo etukäteen laatia ulkoistamisen vaikutusten seurantasuunnitelmat rahoituslaskelmineen ja toteutetaan ne. Kannatan varovaista etenemistä tähän suuntaan palvelujen tehostamiseksi tinkimättä kuitenkaan laadusta. Tällainen muutos edellyttää myös uusia toimintamalleja ja keksintöjä sekä niiden kokeilua ja huolellista ´sisäänajoa´.

10.Mitä keinoja kannatat energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi?

Säästetään energiaa ja tehostetaan sen tuotantoa. Lisätään tuulivoimaa ja bioenergian käyttöä. Yhdessä nämä kolme keinoa työllistäisivät suomalaisia parhaiten. (Hyväksyn tarvittaessa myös erilliskerätyn energiajätteen polttamisen, mutta vasta toissijaisena vaihtoehtona, jos muut keinot eivät riitä.) Laaditaan etukäteen keinojen vaikuttavuuden seurantasuunnitelma rahoituslaskelmineen ja toteutetaan se. Fossiilista ja ydinsähköä pitäisi verottaa enemmän kuin kotien lämpöpumppujen subventointia varten (– niin yksinkertaista). Näin vältetään ydinvoiman lisärakentaminen, joka vain estää todellisia, lukuisia muutoksia, joita tarvitaan niin tuotanto- kuin kulutustavoissa. Samaan aikaan yhden uraanitonnin tuotannossa syntyy useita satoja tonneja radioaktiivista jätettä ja esim. uudet rakennukset voivat säästää jopa 70 % energiaa. Uusiutuva energia vaatii tuottajille takuuhintaa eli ns. syöttötariffeja.

11.Mitä keinoja kannatat liikenteen päästöjen vähentämiseksi?

Alennetaan junalippujen hintoja julkisella rahoituksella. (Porrastetaan autoverot tiukasti päästöjen mukaan.) Edistetään liikenteen biopolttoaineiden käyttöönottoa väliaikaisin verohelpotuksin. Otetaan käyttöön lentovero erityisen haitallisten yläilmakehän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Otetaan pääkaupunkiseudulla käyttöön ruuhkamaksut ja lopetetaan uusien moottoriteiden rakentaminen. Harkitaan seuranta-ajan jälkeen tarvittaessa vielä muitakin keinoja, kuten tienkäyttömaksuja ja tekniikan kehityksen mukaan myös luopumista bensa- ja dieselkäyttöisistä autoista siirtymäajan kuluessa. Kaupunkiliikenteen pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutusten merkitys ja vaikutukset työllisyyteen sekä kansantalouteen tiedostetaan erityisesti mainittuihin keinoihin turvauduttaessa ja päätettäessä ajoituksesta sekä toimintajärjestyksestä. Laaditaan etukäteen keinojen vaikuttavuuden seurantasuunnitelma rahoituslaskelmineen ja toteutetaan se.

12.Miten suhtaudut pätkätöihin?

Selvästi perusteettomia pätkätöitä on karsittava, mutta samalla on nähtävä, että pätkätyöt ovat tulleet jäädäkseen. Siksi sosiaaliturvaa on muutettava niin, että pätkätöiden tekeminen on turvallisempaa.

13.Mikä on mielipiteesi seuraavasta väittämästä: ”Kaikille täysi-ikäisille kuukausittain maksettava perustulo tarjoaisi ihmisille nykyistä tukiviidakkoa selkeämmän ja oikeudenmukaisemman sosiaaliturvan. Perustulo tekisi työn vastaanottamisen aina kannattavaksi ja helpottaisi pätkätyöläisten talouden suunnittelua.”

Olen täysin samaa mieltä.

14.Miten parantaisin taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta?

Korottaisin kaikista köyhimmille ihmisille myönnettäviä tulonsiirtoja ja panostaisin hyvinvointipalveluihin kuten päivähoitoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Keventäisin myös työssäkäyvien pienituloisten verotusta.

15.Miten parantaisin pitkään työelämästä poissa olleiden ihmisten mahdollisuutta työllistyä?

Työllistetään pitkäaikaistyöttömiä valtion ja kuntien palvelukseen siten, että siihen liittyy kouluttautumismahdollisuus ja - velvoite, jotta heidän asemansa työnhakijoina parantuisi.
Työtehtävät voisivat liittyä ekologisen elämäntavan edistämiseen tai ympäristön parantamiseen.
16.Miten suhtaudut Suomen kilpailukykyyn?

Palkoilla ja työehtojen heikennyksillä emme voi koskaan kilpailla halpatuotantomaiden kanssa. On panostettava mm. osaamiseen, luovuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Meidän on pidettävä kiinni ammattitaitoisesta työvoimastamme ja pyrittävä houkuttelemaan sitä muualta.

17.Onko Suomella mielestäsi varaa korottaa kehitysyhteistyön määrärahat YK:n esittämälle tasolle eli 0,7 prosenttiin BKT:stä?

Totta kai on. Tavoite tulee saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Tätä pitemmällä tähtäyksellä se on riittämätön. Prosenttiosuutta olennaisempana pidän sitä, mitä rahalla saadaan aikaan. Haluankin korostaa kehitysyhteistyön laadun ja määrärahojen käytön tehokkuuden jatkuvaa seurantaa. Helppoahan se ei toki ole. Olen itse nähnyt useita käyttökohteita Aasiassa ja Malawissa Afrikassa. Uskon, että suurin osa määrärahoista menee nykyään niin sanotusti ”perille”, tavalla tai toisella, vaikka aika paljon rahaa kyllä palautuu välittömästi Suomeen. Vastaanottajamaa saa silloinkin suomalaisen ammattilaisen työpanoksen ja tietotaidon, tarvitsemiaan erikoisvälineitä tai muita tarvikkeita. Valitettavasti tietty hukkaprosenttikin on kehitysmaaoloissa pakko hyväksyä. Kokonaispotin kasvaessa absoluuttinen rahavirta ”perille” kuitenkin kasvaa, jos hukkaprosentti pysyy samana eli määrärahojen hallinnointi onnistuu.

18.Mitkä ovat puolustuspoliittiset lähtökohtasi?

Toistaiseksi Suomi tarvitsee vahvan ja itsenäisen puolustuksen. Turvallisuusyhteistyötä Ruotsin ja EU:n suuntaan tulee edelleen kehittää. Yleisen asevelvollisuuden tilalle pitäisi luoda yleinen kriisinhallintavelvollisuus´. Entistä suurempi osa kustakin ikäluokasta tulisi kouluttaa muihin kuin aseellisiin kriisinhallintatehtäviin, kuten ympäristö- ja terveyskriisien (kuten pandemian) varalle. Armeijaa pitää silti jatkuvasti kehittää eikä kriisinhallintaan käytettäviä kokonaismenoja voi kovin paljoa supistaa. Nato on nykytilanteessa kallis, epädemokraattinen ja riskialtis vaihtoehto. Sotilasmenojen kasvattamisen sijaan on syytä pyrkiä asteittaiseen, tasapainoiseen aseistuksen vähentämiseen pohjoismaiden ja Kuolan niemimaan alueella.

19.Mitkä ovat tärkeimmät teemaasi politiikassa?

Ne ovat ilmastonmuutos sekä muu luonnon- ja ympäristönsuojelu, kansainvälinen turvallisuus, reilu globalisaatio, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja koulutus. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus sisältää hyvinvointipalvelut, sukupuolten välisen tasa-arvon ja vähemmistökysymykset. Erityisesti pitää huomioida köyhät, lapset ja vanhukset sekä muut erityisryhmät kuten mielenterveyspotilaat, jotka pystyvät heikosti ajamaan omia etujaan. Onnistunut on edellytyksenä demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiselle, kilpailukyvylle, työllisyydelle sekä luovalle ja tuottoisalle yrittäjyydelle. Yhdessä mm. oikein toteutetun terveydenhuollon ja työhyvinvoinnin kanssa koulutus on vahvin kilpailuvalttimme.

20.Miten kehittäisit Hämeen liikennettä?

Rakentamalla lisäraideyhteyden välille Riihimäki-Kerava ja lisäämällä junavuoroja ruuhka-aikaan (klo 7-9 ja 16-18).